En olekkaan pitkään aikaa kirjoittanut Gringosta mitään. Gringolle sattui siis kesän puolessa välissä lievä tapaturma, minkä seurauksena se ei edellenkään ole palannut normaaliin liikutukseen. Nyt kuitenkin jo päälle kuukauden ajan on saatu ravailla pieniä pätkiä ja heppa on ollut hyvä.
Oon itse viimisen parin kuukauden aikana liikutellu Gringoa paljon tavallista useammin, lähinnä vaan maastossa kävelemällä, mutta nyt viimeiset viikot oon myös ratsastellu kerran viikossa. Ei mitään kovia treenejä todellakaan, ihan vain perus hölkkää eteenalas 10minuutin ajan. Käynnissä olen pyrkinyt tekemään vähän enemmän, kaikenlaisia peruutuksia+pysähdyksiä ja väistöliikkeitä. Yleensä se kävely osuus on kyllä niin "tylsää" ja "puuduttavaa", että olen pari kertaa kävellyt eka ulkona sen 30-40min, kävellyt maneesissa ehkä sen max. 10min+ravit ja sitten loppukäynnit taas ulkona.. :D
Sen olen kyllä huomannut, että joko olen itse kehittynyt tai Gringosta on tullut helpompi/miellyttävämpi ratsastaa. Ennen se oli minusta ihan sairaan vahva edestä ja jos vähän käytin pohjetta se singahti eteenpäin. Mutta nyt, vaikka menoa ei voi kunnon ratsastukseksi sanoa, se on niin kivaa! Viikon kohokohtia, heppa on joka kerta niin kiva.. Oon kyllä niin etuoikeutettu, että pääsen ratsastamaan noin hienolla ja osaavalla hepalla. Pakko saada kyllä joskus jotain kuvamateriaalia ratsastuksesta, että näyttääkö se sittenkin ihan järkyttävältä.
Gringosta kyllä huomaa tylsistyneisyyden. Jatkuvasti saa pitää seuraa tai touhuta sen kanssa, muuten se protestoi karsinassa kovaäänisesti. Onkin hyvä, että minulla on tätä nykyään enään yksi hoitohevonen sillä pystyn laittamaan siihen kaiken huomioni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti